Vahingon sattuessa osaava kumppani säästää pitkän pennin ja paljon päänvaivaa
19.04.2022
19.04.2022
Varsinkin taloyhtiöissä mukana on monta tekijää vakuutusyhtiöstä osakkeenomistajaan ja taloyhtiön hallitukseen. Tehokas toiminta ei missään nimessä aina tarkoita halvinta tarjousta, minkä moni on kokenut kantapään kautta. Vesivahinkojen huolellinen korjaus ja työn toteuttaminen sovitusti vaativat taakseen osaavat tekijät. Vahinkojen syntymistä taas pystyy välttämään tai vähintäänkin ennaltaehkäisemään huolellisella kiinteistön kunnossapidolla esimerkiksi LVI-huolto- ja korjaustöiden kautta.
LVI-Triossa uskotaan, että onnistunut korjausrakentaminen lisää ihmisten onnellisuutta. Yhteistyö, luotettavuus ja asiantuntemus ovat laadukkaan työn perusta. Luottamus tulee ansaita – Triossa tiedetään kertoa liiankin monta esimerkkiä pieleen menneistä korjauksista, joissa kaikki omistajan tiedottamisesta aikataulutukseen ovat takunneet alusta asti. Trion näkemys on, että kaikki aina ensikohtaamisesta loppusiivoukseen tulee hoitaa moitteetta, ja niin että jokaisella on hymy kasvoillaan myös työn päätyttyä.
Kiinteistöissä voi sattua monenlaisia vahinkoja. Yleensä äkilliset ja ennalta arvaamattomat vahingot aiheutuvat talotekniikkaan (LVIS) liittyvistä ongelmista tai ulkopuolisesta rasituksesta, kuten sääolosuhteista.
Tällaisia voivat olla esimerkiksi kevään sulamisaikana ilmenevät kattovuodot tai sadevesijärjestelmien vuodot. Talotekniikkaan liittyvät ongelmat voivat johtua muun muassa vesijohtojen rikkoutumisesta tai syöpymisestä, viemäritukoksista, kodinkoneiden tai LVIS-varusteiden rikkoutumisesta tai tahattomasta/tahallisesta käyttövirheestä, joka voi johtaa esimerkiksi tulipaloon, kertoo Trion työpäällikkö Jussi Laakso.
Joskus ongelmia ei huomata ennen kuin vahinko on jo huomattava. Esimerkiksi paha haju, kosteusläikkä katossa tai asunnon myynnin yhteydessä tehtävä kuntokartoitus saattavat paljastaa ongelmia pitkänkin ajan päästä. Tällöin korjaaminen ja vastuullisen löytäminen on haastavampaa, ja korvausasiat mutkistuvat entisestään. Ennakoivat huollot, teknisen käyttöikänsä loppupäässä olevien rakenteiden ja taloteknisten varusteiden uusiminen sekä laitteiden ja rakenteiden säännöllinen tarkistaminen ovatkin parhaita tapoja ehkäistä kiinteistön vahinkoja.
Nopea ja oikeanlainen reagointi auttavat minimoimaan vahingot.
Akuutissa vuototilanteessa on tärkeää saada vuoto ensin loppumaan lisävaurioiden syntymisen ja vaurion laajenemisen estämiseksi. Tämän jälkeen on asiallista pohtia, voidaanko jälkivahingon torjuntatöillä (JVT)estää lisävaurioiden syntyä, kun vuoto on saatu hallintaan. Näitä JVT-toimia voivat olla esimerkiksi irtoveden imurointi sekä kuivaimien asentaminen tilaan ilmankosteuden hallitsemiseksi, Laakso kuvailee.
Rakennusmuodosta riippuen menettelytavat ovat hieman erilaiset. Taloyhtiöissä vahingon sattuessa otetaan usein ensimmäisenä yhteyttä huoltoyhtiöön, ja korjaustöissä taloyhtiö ja isännöinti on mukana projektissa vakuutusyhtiön kanssa. Omakotitaloissa kiinteistön omistajalla ei yleensä ole huoltoyhtiötä taustalla, joten yhteyttä otetaan ensisijaisesti suoraan omaan vakuutusyhtiöön.
Tämä, kuten moni muukin asia on omakotiasujalle ”työläämpi” ja lisää vastuuta kiinteistön kunnossapidosta ja huolloista, Laakso korostaa.
Vahinkojen vaikutukset vaihtelevat suuresti. Työmäärä saattaa laajentua alkuperäisestä arviosta, kun korjausta kartoitetaan ja työstetään. Asiantunteva ja huolellinen työ onkin tämän vuoksi erittäin tärkeää, sillä huolimattomalla työllä voivat tärkeät seikat jäädä huomiotta.
Esimerkiksi vuodon etsintä ja korjaus voivat laajentua kuukausia kestäväksi, kun homma tehdään alusta loppuun. Työtä voi pitkittää muun muassa rakenteiden kuivaus, haitta-aineiden purut ja desinfiointi, kertoo Akseli Lind Trion LVI-huollosta.
Vahinkokartoitus on ajankohtainen silloin, kun on tapahtunut ennalta arvaamaton tai yhtäkkinen vahinko, joka kohdistuu kiinteistön rakenteisiin tai rakennusosiin. Kartoituksen tarkoituksena on saada kerättyä yksiin kansiin kaikki olennaiset tiedot vahinkoon liittyen, ja tämä raportti palveleekin montaa eri tahoa korjausasian edetessä. Esimerkiksi vakuutusyhtiö tarvitsee raportin tehdessään korvauspäätöstä. Raportti on olennainen lähtötilanteen analyysi, jonka perusteella purku-, kuivaus- ja korjaustöitä lähdetään edistämään.
Vahinkokartoitus ei ole sama asia kuin kuntokartoitus.
Esimerkiksi kiinteistö- tai asuntokaupan yhteydessä on muodostunut tavaksi teettää kuntokartoitus ja tarvittaessa täydentää sitä kuntotutkimuksella. Näiden tutkimusten tarkoituksena on selvittää kaupan kohteena olevan kiinteistön kuntoa. Vahinkokartoituksen tarkoituksena on taas nimenomaan selvittää äkillisten, ennalta arvaamattomasti syntyneiden, juuri havaittujen vahinkojen tai vaurioiden syitä ja laajuutta, Laakso avaa kartoitusten eroa.
Myös talotekniikan huoltotöissä on kausivaihtelua. Sääilmiöt keväällä ja syksyllä aiheuttavat kattojen vuotoja ja esimerkiksi lämmitys- tai jäähdytyslaitteiden toimintahäiriöt saattavat tulla esiin vasta kauden vaihtuessa.
Viime aikoina useiden tuotteiden toimitusajat ovat pitkittyneet ja ennakointi on näin ollen entistäkin tärkeämpää, Lind muistuttaa.
Kuten jo mainittua, osaava ja huolellinen kiinteistön kunnossapito myös ehkäisee tulevia ongelmia. Vahingon sattuessa, mitä useampi osapuoli projektissa on mukana, sitä suurempi on riski kommunikaatiovirheille ja yksityiskohtien ylikatsomiselle. Esimerkiksi taloyhtiön ja osakkaan vakuutusyhtiöiden välillä saattaa olla suuria linjaeroja siitä, mitä korvataan. Osakkaalle voi olla ikävä yllätys huomata, että huolella pintaremontissa valitut materiaalit on korvattu halvemmilla ratkaisuilla.
Asiasta tietämättömälle työn tilaajalle urakoitsijan valinta voi olla vaikeaa. Kunnollinen vahinkokartoitusraportti ja osaavat, palvelualttiit työntekijät auttavat löytämään ratkaisun, joka ilahduttaa myös vuosien päästä.
Trion periaate on, että johonkin ei puututtaisi tai siinä ei autettaisi vain siksi, ettei asia “kuulu heille”. Tämä arvopohja onkin yrityksen suurin kilpailuetu.
